HUOLIKUORMANI ON PIENENTYNYT JA TYÖNTEKO TEHOSTUNUT

Keski-Suomen sydämessä sijaitseva Jyväskylä tunnetaan valtakunnallisesti ja kansainvälisesti hyvänä liikuntakaupunkina. Jyväskylän kaupungin liikuntapalveluiden tehtävä on edistää kaupungin asukkaiden hyvinvointia ja liikunnan edellytyksiä. Liikuntapalveluissa työskentelee noin 140 henkilöä, ja liikuntapalveluiden tuottamiseen käytetään vuosittain noin 18 miljoonaa euroa.

Organisaatiossamme tapahtui iso muutos, kun pitkäaikainen johtajamme jäi eläkkeelle. Tämä aiheutti konkreettisten muutosten lisäksi tunnereaktioita henkilökunnassa. Mietimme, että jonkinlaisesta muutosvalmennuksesta voisi olla tilanteessa hyötyä. Petri oli tehnyt Jyväskylän kaupungin kanssa aiemminkin yhteistyötä, ja henkilöstöosastoltamme suositeltiin häntä lämpimästi.

Työskentely lähti käyntiin johdon ja esimiesten valmennuksella. Kävimme läpi ja kirkastimme sitä, mitä olemme, miksi olemme ja kuinka voisimme toimia vielä paremmin. Pohdimme myös omia paikkojamme ja ydintehtäviämme esimiehinä. Petri suunnitteli tämän jälkeen kesäpäiviemme yhteyteen koulutuksen, jossa loimme koko henkilöstön voimin liikuntapalveluille organisaation tavoitteisiin kytkeytyvät pelisäännöt ja jokainen työntekijä pääsi vaikuttamaan omalla panoksellaan niiden syntyyn. Petrin tyyli valmentaa on siitä tehokas, että hän laittaa valmennettavat itse ajattelemaan, eikä anna valmiita ratkaisuja. Valmennus ei siis ollut pelkkää luennointia, vaan jokainen pääsi konkreettisesti osallistumaan.

Kehittämiseen syntyy suorastaan nälkä!

Itselleni valmennusprosessi on opettanut ennen kaikkea sen, ettei ole olemassa täydellistä esimiestä, eikä sellainen edes tarvitse olla. Tärkeää on olla läsnä ja määrittää itsensä vuorovaikutustilanteissa sekä ratkoa mahdolliset ongelmat yhdessä. Tämän myötä huolikuormani on pienentynyt ja työnteko tehostunut.

Petri on aidosti kiinnostunut ja läsnäoleva valmentaja, joka ei vedä vain omaa esitystään, vaan kuuntelee ja haastaa ajattelemaan. Koska Petri saa esimiehet ajattelemaan ja kehittämään esimiestyötään itse, syntyy kehittämiseen suorastaan nälkä! Oman työn ja ajattelun kehittämisen tulisikin mielestäni olla jokaisella esimiehellä mukana arkipäiväisessä työssä.