Uutisissa kerrotaan koronan ahdistavan suomalaisia merkittävästi ja että koronan suurin terveysvaikutus tulee siitä, miten reagoimme epidemiaan henkisesti. Pitkäkestoinen stressi heikentää hyvinvointia ja suorastaan vaarantaa terveyden. Ahdistuksen ja pelon tunne häiritsee keskittymistä ja ajattelua. (YLE 20.8.2020).
Akuutti stressi on kehon luonnollinen reaktio uuteen tilanteeseen. Stressin antamaa voimaa tarvitaan, kun jokin uhkaa tuttua ja turvallista rutiinia. Normaalissa tilanteessa stressin määrä vaihtelee aaltoliikkeen tavoin ja ihminen ehtii palautua ennen seuraavaa tavallista enemmän voimavaroja vaativaa tilannetta. Kielteiset terveysvaikutukset ja työssä jaksamisen ongelmat syntyvät, kun stressi jatkuu korkeana liian pitkään.
Aina reaktiomme eivät ole realistisessa suhteessa ympäristöömme. Joskus pelkäämme turhaan. Vaikka todellista uhkaa ei ole, kehomme kohonnut stressi kuluttaa silti voimavarojamme ja heikentää pitkällä aikavälillä hyvinvointiamme ja terveyttämme. Realistinen käsitys itsestä ja ympäristöstä tukee hyvinvointiamme (Talouselämä 20.7.2020).
Yksi yleinen turha uhka ja stressin aiheuttaja on kehomme vaistomainen reaktio erimielisyyteen ja yksin jäämiseen ryhmässä. Aikanaan lauman ulkopuolelle jääminen on tarkoittanut kuolemaa, kun ravinnon hankkiminen vaikeutui, riski jäädä pedon saaliiksi kasvoi ja parittelun mahdollisuudet heikkenivät. Nämä vuorovaikutukset mekanismit ovat edelleen kehossamme. Aalto yliopiston aivotutkija, kognitiivisen neurotieteen professori Lauri Nummenmaan mukaan ”sosiaalisten suhteiden katkeaminen saattaakin tuntua kirjaimellisesti kivuliaalta” (Mieli-verkkolehti 2020). Korona-epidemian karanteenissa ja muita vältellessä tämä yksinjäämisen pelon aiheuttama stressi vain kasvaa.
Koronakriisin keskellä tarvitsemme toimintakykyisiä esihenkilöitä
Jatkuva epärealistinen pelko yksinjäämisestä voi johtaa muiden liialliseen miellyttämiseen ja oman elämän laiminlyömiseen. Johtamisessa tämä pelko ilmenee esihenkilön ylivastuullisuutena ja työssä jaksamisen ongelmina sekä kyvyttömyytenä puuttua ongelmiin työssä. Kuitenkin juuri koronakriisin keskellä tarvitsemme toimintakykyisiä esihenkilöitä, jotka omalla esimerkillään ja olemuksellaan vähentävät uhkan tunnelmaa työyhteisössä.
Yksin jäämisen vaistomaisessa pelossa on kyse kroonisesta stressitilasta, jonka synnyttämä ahdistava olo tuntuu, mutta jonka syihin esihenkilön on vaikea päästä käsiksi. Sparraukseni selitän asiakkaalle stressireaktion mekanismin, autan häntä huomaamaan sen vaikutuksen omaan käyttäytymiseen ja annan hänelle välineet kasvaa rennommiksi ja rohkeammiksi työssään.
Yksi ruokapalveluesimies kuvasi koulutuksestani saamiaan oivalluksia ja uutta johtamistapaansa jälkeenpäin seuraavasti: ”Olin aikaisemmin juuri sellainen ’kuuliainen’ esimies, jolle aina kertyi melkoinen työmäärä. Koulutuksessa käsitellyt esimerkit ylivastuullisuudesta olivat konkreettisia ja olen niitä käyttänyt, kun olen alkanut rajata omaa työtäni. Nyt kykenen varjelemaan omaa työaikaani ja keskittymään johtamiseen. Tämä mahdollistaa tiimilleni paremman johtamisen, kun annan heidän tehdä omat työnsä ja kehittyä siinä.” Kuulen näitä tarinoita säännöllisesti.
Toimintakykyinen ja jaksava esimies on henkilöstön tuottavuuden avainhenkilö. Tutustu palveluihin hintoineen sekä kysy suosittelijatietoja, kun haluat antaa esihenkilöille uuden näkökulman stressin vähentämiseen koronakriisin keskellä.