Liian usein esimiehet sortuvat työn häiriöihin puuttumisessa ”oireenmukaiseen hoitoon”. Oireita voivat olla huono työilmapiiri ja sairauspoissaolot, heikosti toimiva yhteistyö ja ristiriidat ihmissuhteissa tai perustehtävään keskittymisen puute ja puuhastelu toisarvoisissa asioissa. Oireet ovat ilmeisiä ja häiritseviä, joten niihin on helppo tarttua ja ne on helppo leimata selitykseksi pahalle ololle, yhteistyön toimimattomuudelle ja heikoille tuloksille.
Toistuvalla oireenmukaisella hoidolla tulokset eivät kuitenkaan parane, vaan tilanne pahenee ja juurtuu osaksi työyhteisön kulttuuria ja vääristää jopa ihmisten ammatillista minäkuvaa. Toimimaton työyhteisö voi lopulta alkaa tuntua normaalilta olotilalta. ”Näinhän meillä on aina ollut, ei näihin ole ennenkään puututtu.”
Sanonta ”aika parantaa” ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Paremminkin pitäisi todeta, että aika pahentaa. Parantumisessa on kyse jostain muusta mekanismista kuin ajan kulusta. Ennemminkin ajan kuluessa turrutaan ja totutaan ongelmiin. Parantumista ei kuitenkaan ole tapahtunut, vaikka työyhteisön toimimattomuus ei enää tuntuisikaan ongelmalta.
”Parantava hoito” puolestaan tarkoittaa varsinaisen työtä haittavan ongelman tunnistamista ja ratkaisemista. Parantavan hoidon vaikeutena on se, että työyhteisön ja sen jäsenten oirehtiminen on helpompi havaita kuin niitä aiheuttava juurisyy. Erityisesti pitkään jatkuneen häiriötilanteen juurisyy voi olla esimiehelle sokea piste. Tällöin ulkopuolisen asiantuntijan tehtävä on diagnostinen: asiantuntija auttaa asiakasta hahmottamaan ongelman ytimen, jonka jälkeen asiakas kykenee itse tekemään tarvittavat toimenpiteet.
Parantavan puuttumisen tulisi olla normaali osa johtamista ja toimintakulttuuria.
Kun työn häiriö korjataan, oireet häviävät nopeasti. Tosin pitkään jatkuneessa häiriötilanteessa on 1) ongelman ja 2) oireen lisäksi myös 3) seurauksia, jotka ovat ongelmasta ajan myötä syntyneitä itsenäisiä uusia ongelmia omine oireineen. Tämän takia nämä pitkään jatkuneet häiriöt ovat niin monimutkaisia: kun ratkaiset yhden ongelman, niin kohta löytyy toinen. Maton alle lakaistut ongelmat ovatkin poikineet uusia ongelmia. Nopea puuttuminen työn häiriöihin varmistaa, ettei seurauksia pääse syntymään ja työyhteisö säilyy vitaalisena.
Käsillä olevat suuret muutokset valtion ja kuntien organisaatioissa mahdollistavat uusia alkuja julkishallinnon työyhteisöjen elämässä. Esimiehiksi päätyvien tulisi hyödyntää nämä uudelleen organisoitumisen tarjoamat tilaisuudet luoda uudenlaisia, terveempiä tarinoita työyhteisöjen toimivuudesta. Parantavan puuttumisen tulisi olla normaali osa johtamista ja toimintakulttuuria. Johtaminen ei ole vain tavoitteiden asettamista, vaan myös tavoitteisiin pyrkivän työyhteisön toimivuuden ylläpitämistä. Tähän ei pelkkä sähköposti riitä.
Onneksi elämä on esimiehen puolella. Kukaan ei halua itselleen huonoa työelämää. Jokainen haluaa onnistua, toteuttaa itseään, olla osa hyvää tiimiä ja kokea merkityksellisyyttä työssään. Näihin ihmisluonnon voimiin tulisi löytää voimakkaampi yhteys, jos haluamme parempilaatuista työelämää.