Johda rennommin ja rohkeammin
Posted Julkaistu: Ajatukset

Kohti autenttista johtamista

Työni esimiesten ja työyhteisöjen kanssa perustuu vahvasti yli 50 vuotta vanhaan käyttäytymisteoriaan, jonka kehitti amerikkalainen psykiatrian professori Murray Bowen (1913-1990). Tutustuin Bowenin perhejärjestelmäteoriaan opiskellessani Yhdysvalloissa 1990-luvun lopussa. Bowenin oppilas Edwin Friedman oli soveltanut teoriaa mm. johtamiseen, ja niinpä rakensin ensimmäiset koulutukseni Friedmanin ajatusten pohjalta siirtyessäni yrittäjäksi 2000-luvun alussa. Asiakkaat ovat kokeneet teorian soveltamisen hyödylliseksi kaikkialla, missä olen siitä kertonut ja valmennustyössäni hyödyntänyt.

Huolta ja hämmennystä

Loppuvuoden aikana halusin syventyä ja kerrata ymmärrystäni tästä teoriasta, ja siitäpä alkoikin pienimuotoinen seikkailu aiheen parissa. Internetistä löysin toki yleistä tietoa, erityisesti muutamalta Bowenin teoriaan vihkiytyneeltä sivustolta, mutta hämmästyin, kun Jyväskylän yliopiston kirjastosta ei löytynyt kuin yksi aihetta käsittelevä kirja. Onneksi verkostossani on useita professoreja, joten kysyin heiltä lisätietoa tästä teoriasta. Hämmästykseni alkoi vaihtua huoleksi, kun nämä kokeneet ja viisaat asiantuntijat eivät tunteneet koko teoriaa, vaikka se sivusi mielestäni heidän tutkimusalaansa.

Itselleni on tärkeää, että työni perustuu tutkittuun ja koeteltuun tietoon.

Itselleni on tärkeää, että työni perustuu tutkittuun ja koeteltuun tietoon. Niinpä hankkiuduin opiskelijaksi avoimeen yliopistoon, jotta sain yliopiston tietojärjestelmät käyttööni. Ajattelin, että nyt on pakko selvittää, miksi tämä teoria on jäänyt sivuraiteelle. Otin myös yhteyttä Michael Kerriin, joka tunsi Bowenin pitkältä ajalta ja jatkoi hänen työtään Georgetownin yliopistossa.

Helpotusta ja haasteita

Tilannekuva alkoi hahmottua. Bowen oli aikanaan halunnut, että hänen teoriansa nojaisi vahvasti luonnontieteisiin, erityisesti biologiaan, jonka tutkimuksessa myös käytettiin systeemistä lähestymistapaa. Kuitenkin yleisen järjestelmäteorian kehittäneen Bertalanffyn organismisen systeemiteorian rakentaminen jäi puolitiehen ja biologian tutkimuksen valtavirta omaksui reduktionismin tutkimusmenetelmäkseen. Tätä kehitystä tuki lääketeollisuus, jonka rahoitus luonnollisesti ohjasi osaltaan yliopistojen tutkimusta. Psykiatria seurasi biologiaa, minkä seurauksena systeeminen lähestymistapa jäi sivuraiteelle.

Onneksi tälläkin tarinalla on onnellinen loppu: 1990-luvun lopussa biologian tutkimuksessa tapahtui systeeminen käänne, kun aivojen peilijärjestelmä löydettiin. Systeemiteoreettinen biologia kysyy samoja kysymyksiä kuin Bowen aikanaan. Myös sosiaalinen neurotiede selvittää sosiaalisen käyttäytymisen ja hermoston välistä vuorovaikutusta. Esimerkiksi Jyväskylän ylipistossa on meneillään Relational Mind -tutkimushanke. Käyttämäni teoria vaikuttaa siis olevan varsin ajan hermolla.

Tämän Bowenin teorian esiin kaivamisen yhteydessä sain kutsun lyhyen puheenvuoron pitämiseen Jyväskylän yliopiston psykoterapiatutkimuksen päiville. Kerron Bowenin teoriasta ja sen soveltamisesta työyhteisökonfliktien ratkaisuun. On hienoa, että käytännön kokemus ja omaehtoinen opiskelu huomataan yliopistolla ja tällaiseen tarjotaan mahdollisuus, vaikka en olekaan koulutukseltani terapeutti tai psykologi.

Mitä tämä tarkoittaa asiakkailleni?

Valmennukseni periaatteet rakentuvat yhä tiiviimmin tuoreeseen tutkimustietoon neurologiasta ja biologiasta. Käsitteillä ahdistumaton läsnäolo, erillistyminen ja itsensä määrittely on vastineensa ihmisen mielessä ja kehossa. Tarjoamani valmennuspolku ei ole hetken ”humaus”, vaan kyse on konkreettisesta mahdollisuudesta kasvaa rennommaksi ja rohkeammaksi, toisin sanoen, autenttisemmaksi esimieheksi.