Keho ja mieli ohjaavat ihmisen käyttäytymistä. Työjako on yksinkertainen: mielen ennustekartta kertoo, miten kehon aineenvaihdunnan hyvinvointi todennäköisesti saavutetaan. Esimerkiksi kylläisenä ihminen kiinnittää eri asioihin huomiota ja tekee erilaisia päätöksiä kuin nälkäisenä.

Tavoitteiden lisäksi keho määrittää hyvinvoinnin rajat, ja tunnemme kehossamme, kun ne ylittyvät. Joskus luotamme mielemme ennustekarttaan jääräpäisesti, vaikka kehomme hiljaiset viestit kertovat, etteivät asiat ole hyvin. Toisinaan taas kuuntelemme liikaa muita ja pian tunnemme kehossamme, että olisi kannattanut uskoa itseään.

Yllättävissä muutoksissa ihminen yli- tai alisopeutuu, jos kehon resurssit joutuvat koetukselle eikä mielen ennustekartassa ole selvää reittiä eteenpäin. Liiallinen muiden myötäily, jääräpäisyys tai vetäytyminen yhteistyöstä ei yleensä ole järkevää pitkällä aikavälillä, vaikka se kehon näkökulmasta tuntuisikin sillä hetkellä parhaalta keinolta lievittää epävarmuutta.

Työtä tehdään yleensä 2-12 henkilön ryhmissä, vaikka organisaatiossa olisi tuhansia ihmisiä. Näissä pienryhmissä automaattinen kehollinen tahdistuminen kytkee ihmiset toisiinsa. Epävarmuuden kasvaessa kehojen välinen tiedostamaton dynamiikka näkyy esimerkiksi orientaation muutoksina ihmissuhteissa: yhtä lähestytään samalla kun toisesta vetäydytään. Lopputuloksena voi olla kuppikuntien rakentuminen.

On perusteltua väittää, että kehon tila ja siitä syntyvät kokemukset (affektit) sekä kehojen välinen tahdosta riippumaton dynamiikka ovat merkittävämpiä käyttäytymisen ohjaajia kuin yleisesti ajatellaan. Toiminta työelämässä nähdään edelleen liian kapeasti lähinnä yksilökeskeisenä ja rationaalisena ilmiönä, mikä heikentää työelämän ongelmanratkaisun vaikuttavuutta ja kestävyyttä.

Keho on pomo® ‑malli on prosessikuvaus kehon vaikutuksesta johtamiseen ja yhteistyöhön. Malli toimii kompassina, joka laajentaa mielen ennustekarttaa ja auttaa löytämään reitin kohti uudistuvaa ja tehokasta työyhteisöä.

Keho on pomo® ‑malli menee ongelmien ytimeen:

• Ylivastuullisuus ja siitä johtuva uupuminen.
• Arkuus puuttua vastuuttomaan työkäyttäytymiseen.
• Epävarmuus muutosjohtamisessa.
• Voimattomuus riittävän työsuorituksen vaatimisessa.
• Työyhteisön ristiriidat ja heikosti toimiva yhteistyö.

Mallin periaatteet soveltuvat johtamisen ja yhteistyön kehittämiseen ja ongelmanratkaisuun alasta ja tilanteesta riippumatta. Mallia on hyödynnetty kaikilla johtamistasoilla sekä asiantuntijoiden ja työyhteisöjen kanssa.

Keho on pomo® ‑malli erottuu kehollisuuden muotivirtauksista:

• sovellettavuus – mallissa esitelty johtamisen kolmas voima integroituu perinteisten johtamisvoimien eli strategiaviestin ja rakenteiden kanssa ehjäksi kokonaisuudeksi.
• kattavuus – mallin prosessikuvaus tekee näkyväksi, miten yksilöiden kehollinen tila ja keskinäinen vuorovaikutus kietoutuvat toisiinsa työyhteisön muutoksissa.
• luotettavuus – formaali malli pohjautuu tieteelliseen viitekehykseen ja teoreettiseen perustutkimukseen, ja sen periaatteita on sovellettu vuosien ajan johtamisen ja työyhteisöjen kehittämisessä.

Malli on tietoisesti vapaa yksittäisistä sisällöistä ja valmiista ohjeista. Niiden sijaan malli tarjoaa kestäviä periaatteita ja hahmotustavan, joiden avulla ihmiset ja työyhteisöt voivat rakentaa omat ratkaisunsa työelämän kiperissä tilanteissa.

Keho on pomo® ‑malliin voi perehtyä tutuilla tavoilla, myös etänä:

• Yksilöiden ja pienryhmien valmennus.
• Vuorovaikutteiset koulutukset työyhteisöille.
• Puheenvuorot isommille ryhmille.
• Henkilöstöjohdon konsultointi.

Malli yhdistää teorian ja käytännön tavalla, joka tekee käyttäytymisen rakenteet ja toistuvat toimintamallit näkyviksi nopeasti. Asiakas oivaltaa mallin periaatteiden soveltamisen usein jo muutaman tapaamiskerran aikana.

Asiakaskokemuksia

Konkreettisesti näkyviä muutoksia työyhteisössämme ovat olleet mm. tehokkaampi kommunikointi, avoimempi ilmapiiri sekä asioiden hoituminen aiempaa jouhevammin. Petrin valmennuksilla on ollut suuri vaikutus työyhteisömme toimintaan. Omassa työssäni olen kokenut arvokkaana sen, että pystyn nyt paremmin tiedostamaan omaa toimintaani eri tilanteissa.

Kari Hahl, toimitusjohtaja, Jyränkölän Setlementti Oy

Petrin sparrauksen avulla tiimi on saanut lisää varmuutta sanoa ei. Näin jokainen voi paremmin keskittyä omiin työtehtäviinsä sekä tuottaa sitä kautta parempaa laatua. Sain valmennuksesta myös lisää varmuutta johtaa rauhallisesti ja johdonmukaisesti kriisitilanteen keskellä.

Emmi Palokangas, viestintäjohtaja, Jyväskylän kaupunki

Pidän erityisesti Petrin yksilöllisestä ja positiivisen haastavasta valmennusotteesta. Petrin kanssa mentiin konkreettisesti ongelmakohtien ytimeen, miettien niihin ratkaisuja.

Jouni Riihimäki, palvelujohtaja, Kuurojen palvelusäätiö

Olemme jälkikäteen keskustelleet johtoryhmän kesken valmennuksesta ja todenneet, että se oli erinomainen ratkaisu: johtoryhmämme yhteishenki parani huomattavasti. Itse sain valmennuksesta hyviä työkaluja tiukkojen johtamistilanteiden hoitamiseen.Tässä Petrin valmennus vahvisti johtajuuttani selkeästi.

Juha Valkama, kunnanjohtaja, Uuraisten kunta

Etävalmennukseen osallistuneet esimiehet ovat kehuneet sekä sisältöä että teknistä toteutusta. Itse koin, että valmennus antoi minulle eväitä ymmärtää, kohdata ja sparrata muita paremmin henkilöstötyössä.

Jenni Harjula, henkilöstöjohtaja ja työsuojelupäällikkö, Pirkkalan kunta

***

Keho on pomo® –Uutiskirje

Uutiskirjeessäni käsittelen ammatillista toimijuutta, johtajuutta, yhteistyötä, resilienssiä, tunteita ja muita tutkimuksestani nousevia ja työelämään liittyviä aiheita.

• Loukkaantumisen anatomia toimijuuden kolmion valossa
  Kielitoimiston mukaan loukkaantua tarkoittaa ”pahastua, haavoittua, panna pahakseen, ’ottaa itseensä’, ’ottaa nokkaansa’.” Esimerkkeinä mainitaan ilmaisut ”loukkaantua syvästi, verisesti, sydänjuuriaan myöten.” Loukkaantuminen on voimakas kokemus, joka on meille jokaiselle tuttu, mutta mistä siinä lopulta on kyse. Toimijuuden kolmion lähestymistapa korostaa kehojen välisyyttä eli systeemisyyttä ja biologiaa. Sen selitystapa poikkeaa vallitsevasta yksilöä ja hänen rationaalisuuttaan korostavasta toimijuuskäsityksestä.… Lue lisää: Loukkaantumisen anatomia toimijuuden kolmion valossa
• Miksi ajaudumme ehdottomiin uskomuksiin – episteeminen musta aukko, meemit ja Bowenin teoria
  Oletko huomannut, miten vaikeaa on keskustella henkilön kanssa, joka uskoo perusteettomaan salaliittoteoriaan? Kysyessäsi todisteita, hänen logiikkansa mukaan niiden puute juuri todistaa, että salaliitto on totta. Tällaisia itsensä paikkaavia uskomusjärjestelmiä (self-sealing belief system) voi löytyä myös johtamisopeista, terapiasuuntauksista ja uskonnoista — ja Bowenin family system -teoria tarjoaa keskeisen selittävän muuttujan sille, kuka niihin ajautuu. Oletko huomannut,… Lue lisää: Miksi ajaudumme ehdottomiin uskomuksiin – episteeminen musta aukko, meemit ja Bowenin teoria
• Johtamisen ja yhteistyön kehittämisen sokea piste – perheen, työyhteisön ja johtajuuden yhteys
  Perinteisen organisaatiokeskeisen kehittämisen näkökulmasta työyhteisön ja perheiden keskinäisvaikutuksen ymmärtäminen on tarpeetonta – painopiste on yksilön rationaalisuuteen vetoamisessa ja käyttäytymisen ohjaamisessa rakenteiden avulla. Niinpä kehittäminen keskittyy strategisen diskurssin ja työn fyysisen, mutta elottoman puolen, kuten prosessien ja työnjaon uudistamiseen. Kenties yhteisöjen systeemisyyttä korostava näkökulma koetaan liian monimutkaiseksi tai sitä vierastetaan, koska käyttäytymisen kehollinen puoli on tuntematon.… Lue lisää: Johtamisen ja yhteistyön kehittämisen sokea piste – perheen, työyhteisön ja johtajuuden yhteys